Tämän käskyn minä annan sinun toimitettavaksesi, poikani Timoteus, aikaisempien, sinusta lausuttujen ennustusten mukaisesti, että niiden nojalla taistelisit jalon taistelun, säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet. Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. Jeesuksessa. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin. 1. Tim. 1: 18-19, 5, 15
Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. Room. 12:2
Vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ”tänä päivänä”, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi. Hebr. 3:13
Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? Room. 6:1-2
Kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen. Kol. 1:12-14
Ihmisellä on omatunto, joka sanoo mikä on oikein ja mikä väärin. Raamattu antaa meille elämänohjeita siitä, mikä on meille hyödyllistä ja mikä vahingollista. Jotkut kristityt puhuvat armosta siten, että kaikki olisi luvallista, mutta kokemus osoittaa, että synti vähitellen turmelee ja rikkoo ihmisen. Haureus on esimerkki tällaisesta synnistä. Se on syntiä omaa ruumista, Pyhän Hengen temppeliä, kohtaan ja aiheuttaa ongelmia ja vahinkoa sekä tekijälle että läheisille.
Omatunnon tulisi olla herkkä muistuttamaan synnistä. Jos antaa syntiä tulla elämään, niin se saa vähitellen vallan. Ihminen tekee syntiä yhä enemmän, menee synnissä pitemmälle ja mukautuu maailman mukaan. Mitä pitemmälle ajautuu lihallisen mielensä johtamana, stä vaikeampaa on yleensä palata takaisin. Älä jatka pitemmälle, ettei pahemmin kävisi. Pahimmillaan uskova voi luopua uskosta synnin pettämänä. Paatunut ihminen ei enää välitä siitä, että tekee väärin. Paavali muistuttaa Jeesukseen uskovaa nuorta Timoteusta, että hän säilyttäisi hyvän omantunnon, ei ajautuisi elämässään haaksirikkoon, panisi toivoaan vääriin asioihin ja menettäisi uskoansa.
Jumalan rakkaus tulee hyvästä omastatunnosta, vilpittömästä uskosta parannuksen kautta. Laki ei saa meitä synnistä vapaiksi ja kelvollisiksi (vanhurskaiksi ja syyttömiksi) Jumalan edessä: vain Jeesuksen sovitustyö. Jos omatuntosi syyttää sinua niin käänny Jumalan puoleen ja pyydä anteeksi. Paranuksenteossa saa syntinsä anteeksi, Jeesus puhdistaa kaikesta synnistä. Jos et ole vielä Jeesuksen oma, olet kulkenut omia teitäsi ja tunnet sydämessäsi, että kaipaat syntien anteeksisaamista, niin sano Jeesukselle: -Jeesus, tule sydämeni Herraksi ja anna syntini anteeksi! Jeesus haluaa antaa syntisi anteeksi, koska hän ei ole turhaan kuollut kenenkään puolesta.